Valitse sivu

Kun jakohihna ei kestä huoltoväliä?

Sain auton omistajalta sähköpostia, että meillä keväällä 2014 huollettu jakopää oli kestänyt vain 60 000 km. Huoltoväli ei ollut tullut täyteen, eikä auton huolto-ohjelma edellytä mitään tarkastuksia huoltovälin aikana.

Korjauksen eteneminen

Hinausauto toi auton tarkastettavaksi ja korjattavaksi, irrotimme sylinterikannen ja todettiin venttiilivaurion tapahtuneen. Tässä vaiheessa otimme yhteyttä maahantuojaan, jolta olimme kyseisen auton korjaukseen käytetetyt varaosat aikoinaan hankkineet. Lupaus takuukorvauksesta oli varovainen ja totesivat, että osien valmistaja haluaa vähintään kuvat osista, joten toimitin jakohihnan, ohjainrullan ja kiristinrullaan maahantuojan tuotehoitajalle.

Sylinterikansi on toimitettu koneistamoon kunnostusta varten ja tarvittavat varaosat on hankittu ja auton omistaan on oltu yhteydessä ja kerrottu korjauksen etenemisestä.

Viikolla 51. saatiin kansi koneistamosta ja auto luovutettiin asiakkaalle. Nyt vielä odotellaan maahantuojan/valmistajan päätöstä korvauksesta.

Viikolla 1. saatiin maahantuojalta myönteinen takuupäätös. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Sinänsä ikävä tapaus saatiin hoidettua hyvin loppuun asti.

Voimaakin tarvitaan

Voimaakin tarvitaan

Aina ei pelkkä tekniikka riitä, korjattavana oli Ford Transit, näitä etuvetomalleja. Takapyöränlaakerin vaihdossa loppui meidän omasta puristimesta voima kesken. 30 tonnia ei riittäänyt irrottamaan akselia navasta. Piti turvautua raskaskonekorjaamon isompaan prässiin ja 55 tonnia riitti irrottamaan osat toisistaan. Jarrulevy irtosi navasta noin 15 tonnin voimalla.

Koska päivittäin ei tule tuollaisia hommia vastaan, niin ei ole sellaista näppituntumaa, että paljonko kyseiset osat kestävät vaurioitumatta.

Lämpö, puristus ja iskevä paineilmataltta ovat ne keinot, joilla tiukatkin liitokset yleensä irtoavat. Joskus riittää yksi, joskus tarvitaan kaikkea kolmea, jotta juuttuneet osat saadaan irrotetuksi. Ja aina on vaarana, että jotain särkyykin, valitettavasti.

Vikakoodit ja vian korjaus

Vikakoodit ja vian korjaus

Asiakkaalla on ongelma ja korjaamolla toivottavasti ratkaisu ongelmaan. Näinhän se yleensä menee liiketoiminnassa. Asiakas soittaa ja kertoo autonsa mittaristossa palavan ylimääräisen varoitusvalon. Toimimme niin, että jos asiakas pääsee käymään korjaamolla, niin luemme ns. vikakoodit auton järjestelmistä. Auton ohjainlaitteiden valvontajärjestelmistä useimmitin vika on tallentunut moottorinohjausjärjestelmän vikamuistiin, myös lukkiutumaton jarrujärjestelmä, ajonvakautus, turvatyynyt yms. osaavat ilmoittaa toimintahäriöstä merkkivalolla. Tähän asti kaikki on yksinkertaista.

Viimeksi tapaus, joka ei mennytkään ihan näin, oli VAG-konsernin valmistama suosittu diesel-moottorilla varustettu perheauto. Vikakoodi luettiin ja siinä kerrottiin imusarjanläpän säädön viasta, tarkemmin vielä täsmenne maavuoto tai katkos. Varosaluettelosta löytyi alkuperäistä vastaava varaosa ja asiakkaan kanssa sovittiin osan vaihdosta. Auton tullessa korjaamolle, vielä varmistettiin, että sama vikakoodi oli taas tallentuneena muistiin.

Vaihdettiin vikakoodin aihettanut osa, tehtiin koeajo ja todettiin, että sama vika vaivaa edelleen. Vikakoodissahan sanotaan ”katkos” ja vikahan voi siis olla myös johtosarjassa ohjainlaitteen ja kyseisen komponentin välillä. Tällä kertaa vika löytyi noin 40 cm:n päästä johtosarjasta. Kyseinen automerkki käyttää sellaista kovasta muovista tehtyä johtonipun suojaa, joka ei ole sisältä sileä.  Aikaa myöten tärinä aiheuttaa sen, että johtimen kuori katkeaa ja sen jälkeen alkavat yksittäiset johtimen säikeet kulua ja lopulta viimeinenkin säie katkeaa ja siinä on ”katkos”.

Tässä tapauksessa ei tullut isoja ongelmia, koska varaosa maksoi kuitenkin vain kymppejä ja todellinen vian aiheuttajakin löytyi helposti.

Vikakoodien tulkinta vaatii ammattitaitoa ja kokemusta, mutta kaikesta huolimatta virhearviointeja tapahtuu. Asiaa ei voi kuitenkaan lähteä tekemään niinkään, että aina tutkisi ensin johtosarjat tai mittaisi komponenttien sähköiset arvot ja usein ei vertailuarvojakaan ole käytettävissä. Ja jälkiviisaushan on aina helpointa viisautta.

Tällaisia tapauksia tulee aina silloin tällöin vastaan, useimmiten kuitenkin diagnostiikkaan voi luottaa. Jos kyseessä on kallis varaosa, niin silloin on pyrittävä kaikin keinoin varmistamaan, mikä on vian juurisyy ja hankittava riittävästi tietoa kyseisen järjestelmän toiminnasta.